Tuesday, June 21, 2016

School! Long time no seen


Sain opiskelupaikan entisestä ammattiopistostani, josta valmistuin kaksi vuotta sitten vaatetusompelijaksi. Elokuussa aloitan opinnot sisustus- ja verhoilualalle. Minulla ei ole kovin suuri luotto siihen, että pääsisin yliopistoon ensi syksyksi, joten on hyvä, että hain myös takaisin ammattiopistoon. En siltikään aio luovuttaa historian suhteen. Minua vähän hermostuttaa uuden alan opiskelun aloittaminen kahden vuoden tauon jälkeen. Vaatetusalaa opiskellessa stressasin aika paljon ja kiire oli melkoinen. Täytyy aloittaa uusi lukuvuosi toisenlaisella asenteella. Eipähän ole enää sitten aamuviiden herätyksiä töihin :D Joskin rahasta tulee olemaan pulaa, opintotuki ei riitä juuri mihinkään...

Varattiin Artun kanssa hotellihuone Tampereelta heinäkuun ensimmäiselle viikonlopulle. Menemme taas Suvi-Vintageen. Tiedossa varmasti ihana viikonloppu, sillä sen jälkeen pääsemme muuttamaan uuteen asuntoomme. Aion aloittaa uudessa asunnossa ompelemisen uudestaan erillisessä huoneessa, jonne kissa ei pääse leikkimään kankailla ja raapimaan kaavojani riekaleiksi. Täytynee saumuri jostain etsiä myös käsiini. Juhannuskin on jo tulevana viikonloppuna, mutta sen aion viettää tällä kertaa rauhallisissa merkeissä grillaillen ja Jokiasemalle mennään kokkoa katsomaan. Baarit jättänen tällä kertaa väliin. 

(I got a studying place in my former vocational school from where I graduated two years ago as a seamstress. In August I will start my studies in interior decor and draping. I don't think I will get to a University this year, so I am glad that I had this other plan. I still won't give up on studying history. I am a bit nervous about starting school again, after two years. When I was studying sewing I stressed a lot and I was so busy. I will try to start this new school year with different attitude. At least I don't have to wake up at 5am anymore! Without work I won't have much money though.. Student allowance is quite poor.

Arttu and I reserved a hotel in Tampere for the first weekend of July. We are going to Suvi-Vintage fair again. I bet we will have a great time, 'cause after that weekend we will start moving into our new apartment. I am also going to start sewing again there behind closed doors in our bedroom, so that my cat can't come to rip my fabrics and patterns. This weekend we will celebrate Midsummer's eve. We will have a grill party and go to see a bonfire. I will skip bars this year.)


Eilisen päivän asuni oli aika casual, inspiroiduin 40-luvusta. Tuo vihreä hame on uusi löytö ja se istuu kuin nakutettu. Se on jostain 80-luvulta varmaan. On niin kovin vaikeaa löytää kynähameita, jotka ovat vyötäröltä juuri sopivia, kun nykypäivän 34:kin on etenkin näissä henkkamaukkojen vaatteissa vyötäröltä aina liian väljä hameissa ja housuissa, vaikka olisivat olevinaan vyötärömallisia. Tämä hame on kokoa 36, ja se istuu! Paidan sain siskoltani, ja tuo söpö pieni kravaatti on vanha. Jakku on yksi lemppareistani, ja se on ollut vaatekaapissani aika monta vuotta jo. 

(This is my yesterday's outfit, inspired by 1940s, casual. That green pencil skirt is a new find and it fits me nicely. I think it is propably 80s. It is so difficult to find properly fitted pencil skirts nowadays, because modern 34 is too big for me from the waist! And this vintage skirt is actually 36 and it fits..)

Sunday, June 19, 2016

The most beautiful circle skirt I own


Muutama päivä sitten sää oli ihanan kesäinen ja lämmin, joten päätin kävellä kirpputorikierrokselle. Enpä olisi pyörällä pystynytkään ajamaan näin muhkean helman kanssa. Hattu on uusi löytöni, ja sopii niin täydellisesti hellepäiville auringolta suojaamaan. Muut vaatekappaleet ovat vanhoja, ja tuo kellohame on täydellisin mitä minulta löytyy - etenkin oikeanlaisen alushameen kanssa. En ole vaan vieläkään varma, onko tuossa kirsikoita vai mustaherukoita. Olen todella tyytyväinen tähän asukokonaisuuteen, etenkin kun olen kärsinyt inspiraation puutteesta viime aikoina. Naisellista ja näyttävää. Kirpputorilta en kovin paljoa löytänyt uutta, mutta ei se mitään. Alkaahan tätä tavaraa olla sen verran, että täytyy ruveta käymään läpi poismyytäviä ja heitettäviä. Kahden viikon päästä pääsemme muuttamaan uuteen asuntoon. Minä tosin virallisesti muutan sinne vasta myöhemmin, mutta voimme jo etukäteen viedä minunkin huonekalujani sinne. Ajatus oikeasti yhteisestä asunnosta tuo perhosia vatsaan. 

(This outfit was from few days ago when I walked to nearest flea markets on a sunny day. This brim hat is one of my newest finds and it protects me from the sun perfectly. Other pieces are old, and this full circle skirt is the most beautiful I own. I am just not sure are those cherries or black currants. I was quite pleased with this look, because I have been undergoing a lack of inspiration. This look is feminine and dashing. I did not make many finds from the flea markets, but that is okey. I need to get rid of things anyways, because we are moving in our first home in two weeks. Idea of living together with Arttu gives me butterflies in my stomach.)


Olen ollut koko viikonlopun kotonani Artun kanssa. Meidän oli alunperin tarkoitus lähteä eilen Osuuskaupparockiin, mutta jätimme liput ostamatta. Ihan hyvä, ettei lähdetty, sillä vettä satoi koko päivän. Tuskin siellä olisi ulkona sateessa viihtynyt. Ollaan katsottu X-Men -elokuvia maratonina, ja aiomme tänään ehkä mennä elokuvateatteriin katsomaan Apocalypse. Minulla on niin ristiriitaiset fiilikset näitä elokuvia kohtaan. X-Men (2000), X-Men: First Class (2011) ja X-Men: Days of Future Past (2014) olivat tosi hyviä, mutta muiden sarjan elokuvien viehätys kaatui erityisesti huonoihin ja raivoamista herättäviin henkilöhahmoihin. Nukahdin X-Men II:sen aikana, ja Jean Grey on yksi ärsyttävimmistä hahmoista mihin olen koskaan törmännyt! Wolferinen elokuvat ovat nyt muutenkin tylsiä, ja hahmo säälittävä. En tiedä millainen on sarjakuvissa, mutta omasta mielestäni Wolferinelle sopisi juuri sellainen pelkästään katkera, jäyhä luonne, eikä Jean Greyn perään itkevä hemppistelijä :D Saa nähdä, mitä uskaltaa odottaa Apocalypseltä.

Kiitos todella paljon viime postaukseen saamistani kommenteista. Olen nyt noin viikon verran kokeillut parempaa ruokavaliota, eikä se olekaan niin vaikeaa ollut. Etenkään, kun lupasin itselleni, että joskus saa myös herkutellakin, eikä olla liian ankara itselleen. Kunhan se ei vaan mene jokapäiväiseksi taas.

(We've spend whole weekend at my apartment with Arttu. Yesterday we were supposed to go to an outdoor rock festival, but we did not buy tickets. In the end it was a good choice to stay indoors, because it rained heavily during the day. We have just been watching X-Men movies and today we will go to see the newest one, Apocalypse, to the cinema. I have quite mixed feelings of the film series. X-Men (2000), X-Men: First Class (2011) and X-Men: Days of Future Past (2014) were great, but other films of the series were so bad mostly because of bad characters. Boring and so annoying. I fell asleep during X-Men II and Jean Grey is one of the most bitchy characters I've ever seen! Wolferine's movies were boring and his character is pitiful. I don't know how he is in the comics, but I think Wolferine should just be stout and bitter. He should not cry over Jean Gray and be so softy :D I have no idea what I will expect from the new film.

Thank you all for your comments in my last post. I've been keeping my healthier lifestyle for a week now, and it has not been so hard. I promised myself that occasionally, like once a month, I can eat some junk too, so I won't be too harsh on myself.)

Tuesday, June 14, 2016

Health and diet issues w/ outfit post


Eilen kirjoitin henkilökohtaiselle facebook-sivulleni pitkän tilapäivityksen ruokavaliostani. Viikonlopun jälkeen aloin miettimään, että jaksanko mie jatkaa elämääni näin. Se, että viikonloput menee kosteissa tunnelmissa kaljan parissa, sitä kärsii krapulaansa vielä maanantaille ja arkiviikkoisin jatkaa roskalinjalla. Vehnää, rasvaista ruokaa, herkkuja.. Muutama vuosi sitten kävin ravitsemusterapeutilla nirson ja epäterveellisen ruokavalioni takia, ja sen, kun masennuksen takia painoin enää 40 kiloa. Minulle sanottiin siellä, että minun täytyy syödä paljon rasvaista (ja epäterveellistä) ruokaa, valita täysmaito kevyen sijaan, paistaa kaikki suuressa määrin voita. Tärkeintä oli, että painoni nousee. Nyt kun olen painoni saanut vihdoinkin nostettua siihen silloiseen tavoitteeseeni, en ollut siltikään lopettanut roskaruuan syömistä. Olen koukussa. Harvoin lautasellani näkyi kasviksia. Olo on jatkuvaan todella huono ja vatsa turvonnut. Oksettaa.

Kirjoitin facebookiin vaan kaikki ajatukseni ylös ja pyysin apua, ja apua sain! Ihanat kaverini antoivat tukensa ja neuvoja minulle paremmista ruoka-aineista, jotka kuitenkin pitävät painon nosteessa tai kurissa. Koska ilmapiiri on ollut niin kannustava, aion varmasti jatkaakin vähän terveellisemmällä linjalla. Tuki on tärkeää tällaisissa asioissa. Kaljottelut jää nyt pois. Sallin kuitenkin itselleni kerran kuussa parit lasilliset vaikka viiniä jos siltä tuntuu. Liian ankara en halua olla, etten ala itseäni vastaan kapinoimaan :D Enkä kaiken lisäksi edes tykkää alkoholin käytöstä, ja inhoan itseäni hiprakassa. Viimeisen vuoden aikana olen saanut tupakoinninkin pidettyä siinä, että poltan vain jos juon (välillä lipsuu). Olen aika ylpeä itsestäni, sillä ennen sitä poltin askin päivässä. Jos en nyt juo alkoholia, ehkä se tupakkakin jää pois kokonaan. Ainakin päätin jo muutama kuukausi sitten, että silloin kun Artun kanssa yhteen muutetaan, lopetan tupakoinnin kokonaan. Siitä yritän pitää kiinni, onhan se terveydelle vaarallista.

(Yesterday I wrote a long post to my personal Facebook page about my health and diet issues. After last weekend I started to think if this is the way I want to carry on. Thing is, I drink alcohol almost every single weekend, I suffer my hangover until Monday and then I continue to eat junk. Wheat, greasy food, treats... Few years ago I went to a dietician because of my picky diet and because my depression caused me that I suddenly weighed only 40kg. My dietician told me that I need to eat greasy and unhealthy food, so that I will gain weight faster, and it was the most important thing back then. Now that I have reached my goal weight, I still have not stopped eating junk food. I am hooked. I rarely eat any vegetables, and I feel disgusting and my stomache is constantly swollen. 

I wrote down my thoughts on my Facebook page and asked for help, and help I got! My lovely mates gave me their support and gave me advices on healthy way of gaining weight. Because the atmosphere was so supportive, I bet I will continue my healthier diet. Support is very important for me. No more beer from now on, but I will allow myself couple glasses of wine for like once a month if I want to. I don't want to be too harsh, otherwise I start to rebel against myself :D I don't even like drinking that much! I hate myself when I am drunk. I have also diminished my smoking during this past year. I smoke only when I drink, but if I stop drinking, perhaps I will stop smoking too. I am quite proud of myself for not smoking sober (sometimes it slips), because over one year ago I still smoked like one case a day. I really try to stop it for good, it is so dangerous.)


Yleensä aterioilla olen syönyt aina pastaa tai nuudeleita, vehnäisiä siis, jolloin vatsa on turvonnut ja sitä on sitten itkenyt. Ostin nyt vaihtoehdoksi täysjyväpastaa, ja gluteenitonta myös aion hankkia. Ne eivät kuulemma ole niin paha vaihtoehto vehnäpastalle. Tietenkään niitäkään ei älyttömästi kannata syödä. Eilenkin tein pastan sijaan kanan kanssa tuoretta ananasta, kurkkua ja paprikaa pannulla. Kasvisvaihtoehto oli paljon parempaa kuin vehnämössöpasta. Vaihdoin myös vehnäisen paahtoleivän ruisleipään. Vehnäähän en tietenkään voi aina vältellä, mutta vähentäminen jokapäiväisestä on jo tosi hyvä juttu. 

Vatsan turpoamisen takia en mahtunut enää joihinkin vintagepukuihini, mikä omalta osaltaan on harmittanut suuresti. Se oli myös yksi syy huonon voinnin lisäksi, miksi tahdon eroon turvottavista ruoka-aineista. Oli myös kiva kuulla muutamilta kavereilta, että eilinen tilapäivitykseni oli laittanut heidätkin miettimään omia valintojaan elintavoissa ja ruokavaliossa. Liikunnallisia juttuja en ole jaksanut miettiä vielä. Teen fyysisesti raskasta työtä ja pyöräilen noin kymmenen kilometriä päivässä. Joskus harvoin käyn lenkillä, mutta sitä lisään ehkä sitten, kun ruokavalio ja paino on ensin kunnossa. Mitään näkyviä vatsalihaksia ja haboja en ole nyt hakemassa, eli salille minua ei saa lähtemään tosiaankaan, vaan haluan normaalit, terveelliset elämäntavat.

Voisin kai nyt lopuksi vielä kertoa eilisen päivän asukokonaisuudestanikin :D Ylläni on siis kirpparilta löytynyt musta jakku, 60-luvun alun viininpunainen mekko ja vintagehattu kivalla harsolla. Inspiroiduin suuresti new look -muotikuvista, ja halusin pukea tämän hatun ylleni. En edes käynyt missään erikoisessa tämä asu ylläni, paitsi kaupassa. Joskus vain tekee mieli laittautua kotonakin :)

(Usually I have eated wheat pasta and noodles in almost every meal, and it has caused my swollen stomache and crying. Yesterday I changed wheat pasta into wholegrain and gluten-free. I heard that they are not that bad for stomache. Of course I won't eat pasta daily anymore. For example yesterday I made some chicken with fresh pineapple, cucumber and paprika on frying pan. It was much more delicious than pasta. I also changed wheat toast into rye bread. Obviously I can't always avoid wheat, but decreasing it from my daily eatings is a big change already.

Because of my swollen (and sick) stomache I cannot fit into some of my sweetest vintage dresses anymore, and it is one of the reasons (next to disgusted feeling) why I want to change my diet. It was also nice to hear from few of my friends that my post gave a lot of thinking about their own diet and way of life and how they could change it. I have not thought about exercising. I already do physical work and I cycle like ten kilometres in a day. I don't even want to have visible abs and biceps, so I can't even consider about going to a gym. I just want healthy and normal lifestyle.

Now I can say something about my outfit of the day :D I am wearing a black jacket from thrift store, early 60s burgundy dress and vintage hat with a nice veil. I was inspired after watching some fashion photos from the 50s again and I wanted to wear this lovely hat.)

Thursday, June 9, 2016

I need a holiday


Mulla on ollut käsittämättömän kiireiset kaksi viimeistä viikkoa. Oon ollu ihan poikki historian pääsykokeen takia, joka siis oli eilen. Luin siihen mielestäni paljon ja käytin viimeisinä viikkoina kaiken vapaa-aikani pänttäämiseen. Aloitin urakkani jo viime vuoden puolella, mutta se ei riittänyt. Kun sain koepaperin eteeni, alkoi kirjaimellisesti vaan tuskanhiki valua ja kyyneleet valua silmistä. Osasin vastata jotenkin vaan yhteen kysymykseen kolmesta, ja siihenkin muistin lisää asioita vasta kun olin koetilanteesta lähtenyt. Paniikki iski. Mun historian lukionkirjat on ilmeisesti jo aika vanhat painokset, joten niissä ei ole ihan uusimpia asioita. Ja miten mä voin tietää yhden lauseen lainauksen perusteella, kuka on puheen pitänyt, kuka on tekstin laatija, mikä on aihe ja ajankohta? Ehkä vain en ollut lukenutkaan sitten tarpeeksi. Keksin päästäni vastauksen. Tiesin kyllä, mihin aiheeseen se liittyi, mutta että kuka sen on sanonut... Tää oli mun unelma, ja mä en usko, että pääsin edes varasijalle. Viimeisessä kysymyksessä saattoi järkeilemällä osata vastata, mutta kysymyskin oli muotoiltu niin, että en saanut ihan sen pointista mitään irti. 

Mä en silti aio vielä luovuttaa. Mä pyrin sinne vaikka JOKA vuosi jos tarve vaatii. Tulen vaikka joka vuosi myös itkien kokeesta pois. Mun varasuunnitelmahan on toki amikseen takaisin, ja varmaan ovi onkin sinne sisustuspuolelle auki kun koe meni niin hyvin, mutta mä en tiedä, onko sekään sitä, mitä haluan tehdä lopunikäni. Mä haluan tehä jotain mikä mua kiinnostaa ja mikä on mun intohimo. 

Olin kärsinyt jo unettomuudesta tän stressin takia, eikä tilannetta auttanut se, että Nelson herätti joka aamu kolmen tai neljän välillä pitämään ääntä. Nyt sain kissan eilen vanhempien ja siskon matkaan Nurmekseen viikonlopun yli, niin saan ainakin hetkellisesti univelkani pois. Ikävä tosin alkaa olla, kun kämppä on niin hiljainen eikä kisu ole ovella vastassa kun töistä tulee, mutta sunnuntaina vauvelini palaa kotiin :)  

(I have been extremely busy for these last two weeks, because I've spent all my freetime reading history. I applied for an entrance exam to University. The exam was yesterday. I really thought I did everything and worked hard, but it wasn't enough. Right after I saw the questions of the exam, I started sweating and feeling tears. I knew somekind of answer for one question out of three. I just panicked. My history books must be too old editions, and how can I possibly know out of one quote who have said it in a speech, who was the writer of the text (?), what was the subject and the right period? Or maybe I did not read enough and I am just stupid. I think I got the right subject but I just made everything else up.. This was my dream!

I won't give up on this. I will try to get in every year if necessary - and cry my eyes out after the exam too like I did yesterday. My backup plan is to get in vocational school, and my entrance exam went well, but decor and draping is not what I really want to do for the rest of my life. I want to do something that makes me happy, and what is my passion.

I had been suffering from insomnia because of stressing so much, and my cat Nelson has not helped my situation by waking me up every single morning at 3 or 4am. My parents and my sister took it with them yesterday to spent the weekend in Nurmes, so I can sleep my upcoming nights. I have been so tired! Still, I already miss my baby, and my parents will bring my cat back home on Sunday :)


Nyt oon vihdoinkin vapaa velvollisuuksistani ja opiskelusta. Toki töissä käyn, mutta päivät voin nyt keskittyä taas blogiin. Ymmärrätte varmaan nyt, miksi olen ollut hiljainen. Nämä kuvat on otettu varmaan yli viikko sitten, jolloin vielä oli 20 astetta lämmintä ja aurinko helli. Nyt ollaan palattu varmasti muuallakin päin Suomea +10 asteeseen ja jäätävään tihkusateeseen. Perskule. Kaksiosainen palmukuvioinen setti on 1950-lukua ja kirppislöytö viime vuodelta. Ihanan kesäinen, mutta näille jäätäville keleille en laittaisi tätä ylle. Mitä mieltä olette uusista kengistäni? Täytyy toivoa, että heinäkuu toisi jälleen paremmat säät, alkaahan mulla Ilosaarirockin jälkeen kolmen viikon lomatkin töistä :D Jipii! Ah niin, ja heinäkuun alussa heti ekana viikonloppuna on jälleen Suvi-Vintage, ja toimin taas muotinäytöksessä mallina, mikä se saadaan järjestettyä. Innolla odottaen.

Niin tosiaan, löydettiin poikaystäväni kanssa aika kiva asuntokin! Arttuhan asuu aika lailla miun naapurissa pienessä yksiössä, ja huippua on se, että tämä 46 neliön tosi siisti kaksio löytyi miun viereisestä kerrostalostani. Meillä ei siis olisi kummallakaan edes pitkä muuttomatka :D Asunnon etsinnässä omia toiveitani olivatkin kivat tapetit (erittäin tärkeää viihtyvyydelleni) ja lasitettu parveke (erittäin tärkeää kissani viihtyvyydelle). Myös se, että tauluja saa ripustaa, on plussaa. En ymmärrä asuntoja, joihin ei saa, koska ne on normaalia elämänjälkeä. Vaikka asunto on pieni, uskon, että saamme kalusteeni mahtumaan sinne siististi. Kaappitilaa oli myös rajallisesti, joten täytyy varmaan osasta vaatteita ja kippoja luopua :D Tai hyödyntää varastoa. Arttu muuttaa asuntoon heinäkuussa, minä perässä vasta syyskuussa, koska määräaikainen vuokrasopimus. Meh.

Tästäpä tulikin pitkä postaus. Asiaa olisi vielä, mutta en jaksa enää kirjoittaa (lue: kääntää englanniksi kaikkea). Seuraavaan kertaan siis!

(Now I am finally free from all my duties and studying. I still have my work, but I can also concentrate on blogging. You propably now understand, why I have not been very active in blogosphere. These pictures were taken over a week ago, when the weather was still +20ºC degrees and sun was shining. Now we are back in typical June; +10ºC and chilly rain. Damn. I found this summery 1950s novelty print set last year from the flea market, and I like it a lot, but not very good choice for our current weather. And what do you think of my new shoes? I must hope that heat will come back in July, because after our local rock festival I start my three weeks holiday from work! Yay! I will also attend Suvi-Vintage fair in Tampere in the first weekend of July, and I'll be one of the models in a vintage fashion show again, if the show is possible to organize. Can't wait.

Oh, in other news; me and my boyfriend found an apartment!! Arttu lives in my neighborhood in a small apartment, and the neat thing is that the two-room apartment we are going to rent is situated in the very next apartment building from where I live! So our moving will be easy, because there's no long distances. Apartment was quite small, but there was very nice wallpapers (extremely important for my comfort) and glassed balcony (extremely important for my cat's comfort). Positive thing is that I can hang my paintings on the wall. I don't understand why in some apartments it is not allowed. I might have to give some of my stuff away, because the space is limited. Arttu will move in on July, and I will move not until in September, because of my current temporary rental contract. Sigh.

Well, this post is a long one. I'd still have some else things to say, but I don't bother to write anymore (read: translate in english). Until next time, lovely folks!)

Tuesday, May 31, 2016

Happy ending!


Viikonloppu meni Nurmeksessa vanhempien luona sekä ristiäisissä, joihin sai laittaa jotain parempaa ylle. Minulla oli vaatekaapissani tämä kukallinen puku 1950-luvulta, jota en ole pystynyt käyttämään arkena. Sen kanssa on aina joutunut varomaan liikkuessa. Kun joskus tansseihin puvun ylleni pistin, niin olkapäältä ja kainaloistahan se sitten ratkesi. Korjasin ratkeamat omin avuin enkä oppinut ensimmäisestä virheestäni, vaan mekko hajosi toisen kerran ollessani varomaton tanssilattialla. 

Ristiäisethän ovat yleisesti ottaen aina "pönötysjuhlat", eli suurin elkein ei juuri liikkua tarvitse, toisin kuin esimerkiksi häissä. Ajattelin siitä syystä laittaa tämän mekon ylleni, koska uskoin, että se pysyy ehjänä. No, eihän se pysynyt. Järkkärillä aloin ottamaan kuvia tilaisuudessa, ja kuului vain riksraks ja mekko oli olkapäistä ja kainaloista TAAS revennyt. Suru oli suuri, kun luulin, etten minä pysty pukua enää pitämään ylläni ja mietin jo hetken sen myymistäkin jollekin, jolle se istuisi paremmin ja joka osaisi sen taidokkaasti korjata. Mullehan tämä on aika pieni ollut juurikin olkapäistä, ja vyötäröltä mahtuu vain puristavan sukkanauhaliivin kanssa. ONNEKSI tajusin sitten itse kotiin päästyämme, että hihat vaan irti! Mekko pysyisi silti oman aikansa henkisenä ja liikkumatilaa jäisi huomattavasti. Ei tarvinnut luopua tästä amerikkalaisesta unelmapuvusta, jota rakastan paaaljon :) Tyytyväinen olen mekon nykyiseen ulkonäköön, eikä ole harmittanut yhtään. En ollut todellakaan valmis luopumaan tästä upeudesta.

Nämä kuvat on siis otettu ennen ristiäisiin lähtöä, jolloin puku oli vielä ehjä. Postauksen lopussa kaiken mualiman kissakuvien jälkeen näet kuvan puvusta muutoksen jälkeen :D

(I spent my weekend in Nurmes at my parents and attended a christening of a babyboy. It gave me a chance to wear something formal. I had this 1950s floral dress in my wardrobe, which I have not used after it ripped badly while dancing. I did repair it but it got broke again because I did not learn from my first mistake: never dance when you are wearing a too small dress.

Christenings are usually very calm events, and you don't have to move that much, unlike in a wedding. That is why I decided to wear this dress, because I believed that it will stay unbroken. Well, it did not. I was starting to take pictures with my systems camera and I heard this horrendous tearing sound. My dress was ripped from armpits and shoulders. AGAIN. I was so sad, because I though that I can't wear this dress anymore, and for a moment I thought I might have to sell it to someone who can fit into it more perfectly and who can repair it. This dress was quite small for me from the shoulders and I have to wear a girdle to make it fit for me from the waist. FORTUNATELY I figured on the way home that what if I just cut the sleeves away! The dress would still be faithful to its own decade and I could move in it better. I did it immediately when I got back home and now I don't have to sell this beautiful American dream dress, which I love soo much :) I am so satisfied with this dress' looks right now. I was NOT ready to lose this beauty.

These pictures were taken before heading to the christening. At the end of the post after plenty of pictures of my kitty you will see a picture of this dress after I cut off the sleeves :D)

Thursday, May 26, 2016

Wedding guests


Viime viikonloppu meni Helsingissä ja häitä juhliessa. Poikaystäväni serkun häät olivat lauantaina ja meillä oli todella hauskaa. Söimme paljon ja joimme vähän enemmän, ja tanssimme yöhön asti. Alan vakavasti miettiä, että minun ja Artun pitäisi mennä tanssikurssille, vaikka ei tyylissämme vikaa olekaan. Se on vaan hyvin improvisoitua :D Oli niin hauskaa ja häät olivat niiiin kauniit!

Päätinkin pukea ylleni sen mustan 40-luvun mekon pinkeillä kuvioilla, joskin pelkäsin ensin, että se on liian tumma. Siinä mekossa oli ainakin helppo tanssia. Artulla oli tummansininen puku päällä ja söpö rusetti kaulassa. Ei toki Matt Smithin Doctor Whosta ottanut vaikutteita... :D Arttu näyttää ihan filmitähdeltä! Tämä kuva kuvasta otettiin hääjuhlista, ja se onkin ainoa kuva mikä on tuolta illalta meistä. Kännykän laatua taas. Kuva on polaroidi, ja alkuperäiset polaroidit liitettiin vieraskirjaan :)

Hääjuhlan jälkeen oli vielä jatkot Helsingin Kaarle XII:ssä. Saanen sanoa, että en viihtynyt siinä baarissa ollenkaan.. Sain hengenahdistusta väenpaljouden takia (porukkaa oli siis enemmän kuin missään Joensuun yökerhoissa), ja muut asiakkaat olivat häikäilemättömiä ja epäkohteliaita... Ei siis enää tuohon puljuun takaisin. Olisi pitänyt mennä vain Molly Malonesiin :D Toisekseen, meillä oli vaikeuksia löytää taksitolppaa johon olisi edes taksit pysähtyneet... Kenelläkään meistä ei ollut enää akkua, joten ei voinut taksia soittaakaan. Argh. Siinäkin vaiheessa meinasi minulle paniikki iskeä, että joutaako sitä keskustaan jäämään yöksi, kun ei ollut edes mitään hajua, missä päin Helsinkiä oltiinkaan. Kämpin taksitolppa löytyi onneksi pian pienen harhailun jälkeen. Sen verran suuret traumat jäi tuosta keskustan reissusta, että tuskin Helsinkiin muutan koskaan tai käyn yöelämässä :D Haha.

(We spent our last weekend in Helsinki, celebrating a wedding. My boyfriend's cousin's wedding was on Saturday and we had loads of fun. We ate a lot, drank even more and danced until night time. I am seriously starting to consider putting Arttu and I to the dance course. Not that our dancing style has nothing wrong, it is just very improvised :D So fun and the wedding was sooo beautiful!

I decided to wear this 1940s black dress after all, though first I thought it would be too dark for a wedding. Well, it was at least easy to dance in this dress. Arttu was wearing his dark blue suit and that supercute bowtie. Not going to admit that he took inspiration from Matt Smith's Doctor Who... :D Arttu looks like a moviestar! That picture of a picture is the only pic we took of us. And sorry about my phone's camera quality. Original polaroid picture is now glued to the guestbook, and that polaroid was taken in a wedding reception :)

After the wedding, we had an after party in a bar called Kaarle XII in Helsinki. May I say, that I really disliked the place. I had a bad panic attack there because it was waaay too crowded (much more people than in bars here in Joensuu) and other customers were ruthless and impolite...! Not going to pay a visit to that bar anymore. We should have just go to an Irish bar, Molly Malones :D Secondly, we had a hard time finding a taxi pole with taxis stopping by.. Not one of us had battery in our mobilephones, so we could not just call a cab. I was about to cry that we will end up sleeping on the street, as we had no idea that which part of Helsinki we even were. Then luckily we found a glamorous hotel Kämp and its taxi pole. I got so traumatized of our night out in Helsinki, that I do not think I will ever move to that city :D)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...